Vanhuus muuttuu ja siirtyy myöhemmäksi

- Yhä useampi meistä elää yhä lähemmäs sataa ikävuottaan, ja osa myös aiempaa paremmassa kunnossa. Riippuu paljon meistä itsestämme, onko yhteiskunnan suuri ikärakennemuutos tervetullutta kehitystä vai taantumaa, totesi THL:n tutkimusprofessori Harriet Finne-Soveri tulevaisuuden uudenlaisesta vanhuudesta Parasta aikaa - koulutustapahtumassa Finlandia-talolla.

Vanhuus on siirtymässä myöhäisempään elämänvaiheeseen. Työnteko ja monenlainen aktiivisuus ovat valtaamassa elämästä alaa yhä pidempään. Kalenteriin kirjattu ikä ei paljasta kuka on terve, kenellä on voimaantumisen ja kuntoutumisen voimavaroja eikä sitä kenen on aika lähteä. Ikääntyneen voimavarojen olemassaolo päätellään yksilöllisesti ja henkilön oma arvio painaa yhä enemmän.

Finne-Soveri pohti, miten hoitajien ja lääkäreiden ammatit tai esimerkiksi sairaalalaitos kehittyvät muuttuvan vanhuuden myötä. Osataanko käytettävissä olevat henkilöstövoimavarat ja osaaminen kohdentaa sinne, missä niistä on eniten hyötyä huomisen yhteiskunnassa?

Hän nosti esiin esityksessään myös sen hyvin kielteisen sävyn, jolla ikääntyvistä puhutaan kulueränä, rasitteena, ”mummo-tsunamina” jne. ja vertasi sitä jopa vihapuheeseen.  Oleellisempaa kuin ikä onkin se, millaisia päätöksiä tehdään ja miten palvelut toimivat.

- Kenenkään ikä ei aja taloutta kuralle, mutta hoitamaton muistisairaus ajaa.

Uutiset

Lisää uutisia